Viime aikoina ei ole tullut kamalasti kirjoiteltua, koska muut aktiviteetit ovat vieneet suuren määrän vapaa-ajastani. Helmikuussa pidin kirjastossa oman taidenäyttelyn. Esillä oli vesiväritöitä ja kollaaseja. Olin innostunut leikkaamisesta ja liimaamisesta, kun minut oli laitettu joulun alla askartelemaan joulukortteja mainoksista ja muusta ilmaispostista.
Omissa töissäni käytin kuitenkin piirroksiani, pahvin palasia ja valokopioituja kankaita. Työskentely suunnittelmista toteutukseen oli oiken antoisaa ja nautin siitä. Voisin tehdä samalla tekniikalla lisääkin, kun nyt on taas aikaa.
Ennakkotehtävien takia minulla oli maaliskuussa tressiä. En vaan pystynyt tekemään mitään ja tuntui kuin aika kiitäisi tavallista nopeammin deadlinea kohti. Nyt olen onneksi jo ihan rauhallisin mielin. Käytän ennakkotehtävinä neljää näyttelytyötäni ja yksi on parhaillaan valmistuva teos. Sen työvaiheista tässä postauksessa aion kertoakin.

Kun olin vielä tekemässä näyttelytöitäni, löysin kirjastosta Sirpa Ala-Loukon kirjan "Oma nukke". Se on hyvä ohjekirja monenlaisten nukkejen tekemiseen. Tietysti kiinnostukseni heräsi, koska olin salaa haaveillut nuken tekemisestä jo jonkin aikaa, mutten osannut aloittaa. Olin siihen aikaan kiinnostunut varsinkin japanilaisista antiikkinukeista, joiden hiukset kasvavat kummitustarinoissa. Miksi niitä kutsutaankaan? "Okiku doll"? No kuitenkin, lainasin kirjan ja päätin, että nyt todella tekisin nuken. Innostuin paperimassa- ja paperisavi-materiaaleista. Niitä on helppo muotoilla ja ne kovettuvat huoneenlämmössä. Käytän Tiimarista ostettua muotoilumassaa 'modelling clay". Tutustuin mateteriaaliin ensimmäistä kertaa, koska en harrasta muotoilua.

Aloitin päästä. Se on oikastaan samanlaista kuin savipään tekeminen, mutta pitää tehdä paljon pienempi. Aluksi kiinnitin tuettuun grillitikkuun paperipallon sanomalehdestä ja teipistä, sitten päällystin sen alumiinifoliolla. Foliota voi muotoilla jo valmiiksi haluamaansa muotoon, mutta ei kannata liikaa, ettei itse muotoilu menetä vapauksiaan. Sitten aloin päällystää palloa muotoilusavella vähän kerrassaan. Minulla ei ollut mitään tiettyä mallia minkälaiset kasvot tekisin, joten ajattelin muotoilla vain tavalliset lapsen kasvot. Pyöreät ja pulleahkot tosin. Silmät olivat aluksi vain kaksi aukkoa, (mutta lisäsin niihin myöhemmin pienet pallot sisältä käsin). En vielä tässä vaiheessa tehnyt kaulaa. Koska muotoilusavi jähmettuu varsin nopeasti, työtä kannattaa välillä kastella sumuttimella ja taukoja pitäessä peittää kostealla rätillä ja mielelllään myös muovilla. Kun olin muotoillut pään valmiiksi, jätin sen kuivumaan.
Seuraavana päivänä irrotin pään tikusta ja tyhjensin sisuksen kaulaaukon kautta. Lisäsin silmät. Jos pintaan on jäänyt muhkuroita niin, työn kuivuttua sitä voi hioa sileämmäksi. Aloin maalata päätä akryyliväreillä. Silmien kuivuttua maalasin myös ne. Halusin nuken silmiin ja huuliin kiiltävän pinnan ja lakkasin ne värittömällä kynsilakalla. Silmien ympärysten puna levittyi haaleasti myös silmämuniin, mikä oli oikeastaan ihan kiva juttu, koska niihin tuli lisää eloa.

Valitsin hiusten tekemiseen varmaan kaikista vaikeimman mahdollisen tekniikan. Ensinnäkin materiaali: mohair-lanka. Eihän se näytä miltään, jos vaan leikkaa lankakerästä hiusten pituisia pätkiä. Jokaisesta pätkästä pitää erotella kolmeen osaan ohuemmiksi ja kiharaisiksi langanpätkiksi (Toisin sanoen jokainen hius on käsitelty erikseen).
Pistelin nuken päähän neulalla reikiä. Se on makuasia kuinka monta hiusta istuttaa aina yhteen reikään, mutta minä laitoin kaksi. Ohuissa kohdissa neula menee pinnan läpi ja läpi saa survottua myös langat, jotka liimataan lopullisesti kiinni sisäpuolelta (sitten lopussa). Paksuissa kohdissa pitää tyytyä vain tekemään reikä jonka sisälle liimaa ja survoo langan päät niin, että suortuva on tiukasti kiinni. Tämä on kuitenkin tosi kärsivällisyyttä ja aikaa vaativa tekniikka, joten EN SUOSITTELE. Kannattaa mieluummin etsiä peruukkiohje, niin pääsee varmasti helpommalla!
Alunperin toivoin nukelleni mustia hiuksia, mutta koska mustaa mohair-lankaa ei löytynyt ja valkoisen ja harmaan lisäksi oli vain karamellivärejä, päätin tehdä valkoiset. Ajattelin, että valkohiuksisena nukesta tulisi jotenkin mummomainen ja ehkä hieman noitamainenkin ja annoin sen nimeksi Babayaga. Tunnettehan sen slaavilaisen tarun Baba Yaga -noidasta, joka asuu kananjalkamökissä?

Ihmisten kädet ovat sitten kivoja. Tykkään varsinkin niiden piirtelystä. Joskus yläasteaikoina en vielä niinkään ja piirsin melkein aina teräväviä piikkisormia. Nyt sujuu jo mielestäni paremmin ja vaivattomammin, eikä piirtäessä välttämättä tarvitse käyttää edes pyyhekumia. Ensimmäistä kertaa kuitenkin muotoilin kädet. Kuten päätä tehdessä, ensin tein paperisen sisuksen ja siihen päälle alumiini foliota. Tässä vaiheessa ei kannata tehdä kovin paksua. Sain myös oppia, ettei sormia tai edes niiden tynkiä kannata ruveta väsäämään foliosta. Ovat muotoiluvaiheessa vain tiellä!
Käsien ja sormien tekeminen saattaa tuntua aluksi hieman vaikealta, kun pitää tehdä niin pienet, mutta kyllä se siitä. Ohjekirjasta löytyy hyvät neuvot myös käsien muotoiluun vaihe vaiheelta, mutta koska olen luonteeltani mietä olen, minun pitää tehdä ja kokea kaikki aina omalla tavallani. Käsien kuivuttua ei-toivotut muodot ja karkeat kohdat voi jälleen hioa pois. Jos sormet ovat erillään niin, kannattaa käsitellä varovasti. Katkenneen sormen saa tosin liimattua helposti paikoilleen ja kun maalaa akryylillä päälle, niin ei jää mitään jälkiä.

Näyttää keijolta, jolla on silmätulehdus.

Tähän kohti löysin merkinnän päiväkirjastani:
"23.2.2011 Tänään pitää maalata Babayagan kädet, ehkä myös muotoilla olkavarret ja sovittaa puuhelmiin. Pitää myös ottaa kuvia keskeneräisestä nukesta ja kirjoittaa niistä jotain blogiini. Babayagan ruumiin ajattelin tehdä itse valmistetusta paperimassasta. Tarvitsen sitä varten kuitenkin aineksia, joita minulla ei vielä ole. Tapettiliisteriä ja selluvillaa."

Olin päättänyt tehdä Babayagalle liikuteltavat raajat ja sain hankittua siihen tarvittavat puuhelmet. Sain maalattua kädet ja muotoilin myös jalat. Selluvillaa en kuitenkaan koskaan saanut hankittua (ja nyt ajateltuna oikeastaan hyvä niin). Työ jäi pitkäksi aikaa jumittaamaan tähän vaiheeseen. Minua väsytti, stressasi ja olin huolissani terveydestäni. Kuvittelin, että sisälläni kasvaisi jotain. Että olisin raskaana, vaikka se oli käytännössä mahdotonta ja kirjoitin päiväkirjaani tästä aiheesta monta sivua mietteitä. En kuitenkaan laita niitä nyt tähän, vaikka huvittavia ovatkin. Aloin myös pelata innokkaasti kahta peliä, joista saatan kertoa myöhemmin vielä lisää.
Käännekohta oli, kun tapasin yhtenä päivänä paikallisen nukkemestarin. Hän oli tosi innoissaan Babayaga-projektistani ja kannustus toi kivasti uutta puhtia. Lisäksi sain neuvon käyttää ruumiin tekemiseen kipsinauhaa itse tehdyn paperimassan sijasta. Sitä saa apteekista noin parin metrin rullina ja se on aika halpaa. Tämäkin tekniikka oli minulle aivan uusi (yllättäen).
Aloitin sisuksista, rutisteltua sanomalehteä ja siihen päälle foliota. Tällä kertaa vertalon muoto kuitenkin määräytyy pitkälti sen mukaan, millaiseksi sen muotoilee foliovaiheessa. Kipsinauha kastellaan ja kääritään ympärille. Se alkaa kovettua melko nopeasti, mutta kannattaa antaa sille sama aika kuin paperisavelle. Kipsinauhalla tehdessä pinnasta ei tule yhtä tasaista kuin paperisavesta ja sitä on huomattavasti vaikeampi hioa. Haluamiaan kohtia voi kuitenkin korjailla vielä paperisavella, kun kipsi on kuivunut. Nämä kaksi materiaalia sulautuvat nimittäin yhteen aivan loistavasti. Käsille, jaloille ja päälle kannattaa jättää aukot. Niitä voi vielä kuivuttua kuitenkin surentaa leikkaamalla ja muotoilla sopiviksi paperisavella.
Muotoilin käsiin ja jalkoihin liitoskohdat puuhelmiä varten niin, että helmi uppoaa hieman kummankin kappaleen sisään. Kuivuttuaan tyhjensin ruumiinjäsenet ontoiksi, jotta narut voivat kulkea niiden läpi. Se miten jäsenet kiinnittää nukkeen on jokaisen oma asia. Babayagan yläkropan sisällä on tosi järkevä naruviritelmä, mutta sehän vain lisää nuken uniikkiutta.

"Silent Hill no uta..." Tai ei sittenkään. Ei Silent Hillissä noin laaduttomia hirviöitä ole. :P

Loppuosa tulee viimeistään viikon kuluttua...